keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Miten päätöksiä valmistellaan ja miten tehdä se paremmin

YLEn alueuutinen havahdutti minut poikkeuksellisella pohdiskeluotteellaan miettimään, miten mitä tahansa päätöstä valmistellaan ja miten valmistelut tehdään paremmin. Niin, että ne, joita päätökset koskevat voisivat osallistua oikeasti valmisteluun.
Tässä yhteydessä voisi miettiä asioiden valmistelua kouluissa. Lainaan alussa linkitettyä uutista, jossa pohditaan kuntaliitosten valmistelua:
Asukkaat ottavat niin ikään kantaa, tavallisimmin uutta kuntaa vastaan tietämättä oikein edes mihin ottaa kantaa. Asukkaiden kannanottoja leimaavat ulkopuolisuus ja alamaisuus sekä niistä juontuvat aggressiivisuus ja välinpitämättömyys. Sen sijaan että valtaa otettaisiin omiin käsiin, pelätään, kielletään ja parjataan.

Kouluissa nuorilla on helposti sama ulkopuolinen olo, mikä vaikuttaa monien käyttäytymiseen. Koulun asiat koetaan vieraiksi ja käyttäytyminen muuttuu helposti välinpitämättömäksi, jopa vihamieliseksi, koulua kohtaan.
Otan vielä toisen lainauksen:
Valmistelun pitäisi olla aidosti nykyistä laajempaa ja yllätyksellisempää. Virallisten valmisteluryhmien ohessa pitäisi toimia eri ammattiryhmistä, asukkaista kylien edustajista, yrittäjistä paikallisista filosofeista ja vaikka mistä koostuvia idea- ja valmisteluryhmiä, jotka tuulettaisivat ja kyseenalaistaisivat luutuneita vanhaan kunnallishallintoon ja päätöksentekoon liittyviä ajatusmalleja.

Tämä yksinkertaisen tuntuinen ohje pitää sisällään pari hienoa ajatusta: yllätyksellisyys valmistelussa ja vanhojen ajatusmallien tuulettaminen monipuolistamalla valmisteluryhmiä. Tämä on mahdollista helposti missä tahansa koulussa rikkomalla tietoisesti vanhoja kaavoja valmistelussa.
Valmistelu voi olla ja sen kuuluu olla iloista ja yllätyksellistä puuhaa, ei väkinäistä puurtamista.

perjantai 29. toukokuuta 2009

Koulun liikuntapäivän kuvia



Lisää kuvia koulun liikuntapäivästä näet tässä osoitteessa.


Koripallo-ottelun Opettajat (+lukiotytöt) vastaan yhteiskoululaiset näet 5-minuuttisena koosteena tässä osoitteessa.

torstai 30. huhtikuuta 2009

Kärkikouluhanke esillä itk09:ssä



Ylllä oleva video on itk09:ssä pidetystä alustuksesta, jossa haetaan sosiaalisen median ominaispiirteitä ja niiden merkitystä oppimisen kannalta. Video löytyy myös Sometun sivustolta.

Punkalaitumen kärkikouluhanke 'Yhteistyöllä yli oppiainerajojen' oli yhdessä toisten kärkikoulujen kanssa esillä Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2009 -konferenssissa eli itk09:ssä.

Videopätkillä höystetty esitys sai seminaariosallistujilta kiitosta ja herätti kiinnostusta koulumme hankkeessa esiin nostettuihin oppimisympäristön muutospyrkimyksiin, kuten sosiaalisen median työkalujen oppimiskäytön lisäämiseen ja ilmiöpohjaisen oppimisen kehittämiseen.

Punkalaitumen osuuden lisäksi kärkikouluaktivistimme ottivat osaa Sosiaalinen media oppimisen tukena eli Sometu-ryhmän tilaisuuksiin ja työpajoihin. Kaiken tämän ohella konferenssi sisälsi lukuisia kiinnostavia esityksiä, työpajoja ja esittelytiloja

lauantai 18. huhtikuuta 2009

Torilla osoitettiin mieltä ilmastonmuutosta vastaan


Punkalaitumen yhteiskoulu järjesti osana ilmastopäivien tempauksia mielenosoituksen ilmastonmuutosta vastaan. Mielenosoituskulkue lähti koululta varustettuna itse tehdyin kyltein ja banderollein.

Aurinkoinen sää suosi tapahtumaa, joka huipentui kokoontumiseen torilla. Mielenosoituskyltit kehottivat muuttamaan elämäntapoja kestävän kehityksen suuntaan.

Mukana kulkenut videoryhmä haastatteli osallistujia ja paikalla ollutta toriyleisöä. Tapahtumasta nähdään siten myös filmattua materiaalia.

torstai 16. huhtikuuta 2009

Teatterimatka Poriin


Ilmastopäivän jälkeen keskiviikkona koulua jatkettiin tekemällä koko koulun voimin teatterimatka Poriin. Sää suosi teatterimatkalaisia, joilla oli parisen tuntia aikaa tutustua keväiseen Poriin ennen näytelmän alkua.

Porin kaupunginteatterissa esitettiin Ray Cooneyn vuonna 1969 kirjoittama farssi Ei nyt, rakkaani.

Näytelmän ohjaaja Matti Mäntylä on lukenut farssien käsikirjoituksia ja miettinyt, mitä kerrottavaa näillä on tämän päivän ihmiselle. Hän sai oivalluksen katsoessaan televisiosta muoti- ja rockmaailman ilmiöitä yhdistelevää Fashion Rocks -ohjelmaa.
- Muoti on yksi niistä asioista, joista ihmiset ovat nykyään kiinnostuneita. Ajattelin, että Ei nyt, rakkaani saattaisi olla teksti, joka asettuu Fashion Rocks -ohjelman näkökulmaan. Näytelmässä käsitellään myös ikuisuuskysymyksiä, kuten rakkaus, pettäminen ja fantasiat, Mäntylä kertoo.

Ilmastonmuutosta vastaan!


Punkalaitumen yhteiskoulun ilmastonmuutoksen vastainen kolmipäiväinen tempausten sarja alkoi keskiviikkona, jolloin eri työpajoissa ja tilissa, muun muassa kirjastolla, tehtiin monenlaista aineistoa ja monia hienoja teoksia.

Vieressä pyörivä diasarja esittelee kuvin ilmastopäivän tapahtumia.

Kirjaston tiloissa työstettiin ja luotiin materiaalia Ilmasto on hot -blogiin, jossa voi äänestää parasta ilmastoaiheista sarjakuvaa ja parasta runoa. Äänestä mielestäsi parasta runoa ja sarjakuvaa blogissa!

Tutustu myös ilmastokampanjaan ja sivustoon nimeltä Polttava kysymys.

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Opiskelijanäkökulma Vechtan-matkaan


Opiskelijavierailu Vechtaan oli erityisesti nuorille opetus, että eri maissa on erilaiset tavat ja kouluelämän käytännöt. Sopeutuminen näihin sisältää usein mutkia ja hankaluuksiakin.

Opiskelijanäkökulmasta lukiolaisten matka Saksaan sisälsi sekä mukavia, että ikäviä kokemuksia. Erkki Männistön kirjoitus edustaa näitä molempia:

Meidän matkalaisten tunnelma oli kaksijakoinen. Matka oli kyllä mielenkiintoinen ja hauska. Kaupungit olivat suuria ja upeita. Koko Saksan maa oli hyvin siisti, ja ihmiset olivat erittäin kohteliaita muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Autotiet Saksassa ovat myös mainitsemisen arvoisia.

Alussa kaikkien mieli oli korkealla ja matka sujui hyvin. Mieleenpainuvimmat reissut olivat mielestäni matkat Bremeniin, Hampuriin ja isäntäkaupunki Vechtaan. Erityisesti isot kaupungit jäivät mieleen. Myös luistelureissu Osnabrückiin oli hauska. Lauantain vapaapäivä oli yksi parhaista päivistä siellä.

Tunnelma alkoi kuitenkin hiipua matkan edetessä. Pidän siihen syynä saksalaisoppilaiden opettajien käytöstä ja sitä, ettei mitään paikan päällä ollut järjestetty kunnolla. Me suomalaiset olimme jatkuvassa epätietoudessa.

Saksalaiset opettajat syyllistivät meitä kaikesta, mikä erityisesti masensi meitä, ja perjantaina kaikki halusivat lähteä kotiin. Kotimatka tuntui hyvältä ja lopulta oli hauskaa olla kotona!

Kaikkineen matka oli hauska ja kannatti kokea. Uudestaan en tosin lähtisi.

On vaikea arvioida, oliko opiskelijoiden tämänkertainen kokemus saksalaisopettajien turhasta syyttelystä ja puutteellisista järjestelyistä huonoa tuuria vai toistuva ilmiö. Joka tapauksessa voimme Punkalaitumella olla tämän vertailun perusteella tyytyväisiä niin omiin opiskeluoloihin kuin vierailujärjestelyihin.