keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Miten päätöksiä valmistellaan ja miten tehdä se paremmin

YLEn alueuutinen havahdutti minut poikkeuksellisella pohdiskeluotteellaan miettimään, miten mitä tahansa päätöstä valmistellaan ja miten valmistelut tehdään paremmin. Niin, että ne, joita päätökset koskevat voisivat osallistua oikeasti valmisteluun.
Tässä yhteydessä voisi miettiä asioiden valmistelua kouluissa. Lainaan alussa linkitettyä uutista, jossa pohditaan kuntaliitosten valmistelua:
Asukkaat ottavat niin ikään kantaa, tavallisimmin uutta kuntaa vastaan tietämättä oikein edes mihin ottaa kantaa. Asukkaiden kannanottoja leimaavat ulkopuolisuus ja alamaisuus sekä niistä juontuvat aggressiivisuus ja välinpitämättömyys. Sen sijaan että valtaa otettaisiin omiin käsiin, pelätään, kielletään ja parjataan.

Kouluissa nuorilla on helposti sama ulkopuolinen olo, mikä vaikuttaa monien käyttäytymiseen. Koulun asiat koetaan vieraiksi ja käyttäytyminen muuttuu helposti välinpitämättömäksi, jopa vihamieliseksi, koulua kohtaan.
Otan vielä toisen lainauksen:
Valmistelun pitäisi olla aidosti nykyistä laajempaa ja yllätyksellisempää. Virallisten valmisteluryhmien ohessa pitäisi toimia eri ammattiryhmistä, asukkaista kylien edustajista, yrittäjistä paikallisista filosofeista ja vaikka mistä koostuvia idea- ja valmisteluryhmiä, jotka tuulettaisivat ja kyseenalaistaisivat luutuneita vanhaan kunnallishallintoon ja päätöksentekoon liittyviä ajatusmalleja.

Tämä yksinkertaisen tuntuinen ohje pitää sisällään pari hienoa ajatusta: yllätyksellisyys valmistelussa ja vanhojen ajatusmallien tuulettaminen monipuolistamalla valmisteluryhmiä. Tämä on mahdollista helposti missä tahansa koulussa rikkomalla tietoisesti vanhoja kaavoja valmistelussa.
Valmistelu voi olla ja sen kuuluu olla iloista ja yllätyksellistä puuhaa, ei väkinäistä puurtamista.